sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Stockan herkku

Huhhuh, sain juuri luettua Jaana Taposen kirjoittaman romaanin Stockan herkku.
Herran jestas, kuinka tyhmiä naisia siinä oli!

Kirja käsitteli aika mielenkiintoisia aiheita, muun muassa rahahuolia ja ihmissuhteita.
Parasta kirjassa oli ehkä kahden päähenkilön Annan ja Donnan, täysin erilaisten persoonien, erikoinen ystävyyssuhde, mitä hieman ihmettelin, että miten se onkin kestänyt lapsuudesta asti.
Ehkä vastakohdat täydentävät toisiaan, ystävyyssuhteessakin.

Hirveintä kirjassa oli se, kuinka naiset menivät yhden miehen huijaukseen niin täydestä. Ja vaikka he jotain epäilivätkin yms. niin silti roikkuivat miehessä lumoutuneina. Ainakin toinen päähenkilö, Donna.
Jotenkin kamalaa, enkä itse osannut oikein samaistua heihin. 
Onneksi naiset loppua kohden tajusivat alkaa käyttää aivojaan.
Ihmettelin kylläkin yhtä henkilöä, Beniä, miksei hän kertonut aiemmin mitään... Varoitteli vain.

Kirjan loppu oli aika lässähtävä. Ihan kuin olisi loppunut kesken, muttei kuitenkaan... 
Odotin suuria riitoja tai muuta muullistavaa.
Asiat sovittiin sopuisissa merkeissä, mikä oli jokseenkin outoa?!

Tämä oli aika nopealukuinen ja mukaansatempaava teos kuitenkin.

ARVOSANA 2/5


keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Mies, joka rakasti järjestystä



Mies, joka rakasti järjestystä - Fredrik Backman
Tämän lukemiseen meni aika kauan, koska se ei ollut kovinkaan kiinnostava. Tai oli. Ja ei ollut. Se oli semmoinen ihan ok, hauska, kiva, mukava kirja. Kirja tuli luettua ja se oli ihan kaunis kertomus!

Päähenkilö on 59-vuotias mies, joka ajelee Saabilla ja vain Saab-merkkiset autot kelpaavat. Hänen nimensä on Ove. Hän asuu yksin, koska hänen vaimonsa kuoli. Ove on aika yksinäinen, eläkkeellä ja tekee joka päivä tietyt rutiinihommansa. Kunnes naapuriin muuttaa  uusia asukkaita, Oven päivät muuttuvat mitä kummallisimmiksi ja ovat ihan toisenlaisia mitä normaalisti.

Ove yrittää naapureitaan pakoon, mutta joutuu aina vain uudestaan kohtaamaan heidät erinäisten sattumusten kautta. Ove saa yllättäen ja pikkuhiljaa uusia ystäviä (ja kissan) yksinäiseen elämäänsä. Hän on menettänyt paljon vaimonsa kuoltua ja haluaisi itsekin vain kuolla, jotta pääsisi vaimonsa luokse.

Tämä kirja oli sinänsä aika koskettava, vaikka en meinannut jaksaa lukea loppuun, mielenkiinto vain jotenkin lopahti välillä. Suosittelisin vanhemmille ihmisille, yksinäisille ja miksei muillekkin luettavaksi!
Hieman hidastempoinen kirja.

ARVOSANA 3/5


torstai 3. huhtikuuta 2014

Hurskaat sisaret

Federico Andahazi - Hurskaat sisaret (1998)

Aloitin lukeemaan tätä kirjaa, koska se oli lyhyt ja nopeasti luettavissa (minulta meni ehkä noin 3-4 tuntia parin tauon kanssa). Aluksi se vaikutti olevan tylsää liirum laarumia koko kirja, ja niinhän sen vähän olikin! Oli se kuitenkin mielenkiintoinen.

Päähenkilö saa omituisia mustia kirjeitä, eikä hän aluksi tiedä niiden lähettäjää. Kuitenkin aika pian kirjeiden lähettäjä kertoo kuka hän on; yksi kolmesta siskoksesta, jotka tarvitsevat miehiltä tärkeää asiaa pysyäkseen hengissä. Yksi siskoksista on aikamoinen hirviö, ja kirja sai kyllä herätettyä odotuksia, että MILLOIN SE HIRVIÖ NÄYTTÄYTYY?!?!?!?! Ja loppua kohden alkoi jännitys vain tiivistyä aikalailla.

Kirja oli ihanasti hieman goottihenkinen ja ironisella tavalla kauhua ja kauhuromantiikkaa.
Tarina saa hienoisen vanhanajan säväyksen siitä, että siinä lähetellään kirjeitä (tuli ihan aikaisemmin lukemani Dracula mieleen), ja siitä, että sen tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1816 ja Sveitsissä sijaitsevaan kartanoon.

Hurskaat sisaret oli mielenkiintoinen, raju, jännittävä, hieman pelottavakin ja ilkeämielinen. Loppuratkaisu oli julma ja kauhea, mikä ei itseäni kuitenkaan lopulta haitannut, hieman yllätti ehkä. Vaikka toisaalta ei; moni asia oli odotettavissa.
Kuitenkin suosittelen tätä kirjaa! Oli erikoinen.

ARVOSANA 5/5

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Hypnositoija

Hypnotisoija on Lars Keplerin kirjoittama dekkari. Joona Linna on poliisi, joka seikkailee muissakin Keplerin dekkareissa, joita on tällä hetkellä ilmestynyt 4 itsenäistä osaa.

Kirjan alussa löydetään perhe surmattuna; ensin isä urheilukentältä ja myöhemmin loput perheestä heidän omasta kodistaan. Paitsi perheen poika Josef on selvinnyt juuri ja juuri hengissä. Myöhemmin selviää, että perheen vanhin lapsi, Evelyn, onkin myös elossa. Rikoskomisario Joona Linna alkaa selvittämään juttua. Joona Linna vaatii Erik Maria Barkia hypnotisoimaan Josefin, koska poika on ainut, joka olisi voinut nähdä murhaajan. Erik on kuitenkin luvannut aikaisemmin, ettei enää koskaan hypnotisoisi ketään, mutta suostuu lopulta Joonan pyyntöön.

Erik ja hänen perheensä joutuvat mukaan outoon tapahtumasarjaan, kun hänen oma poikansa kidnapataan. Joona ja Erik yrittävät selvittää kuka on kidnappauksen takana. Liittyykö se jotenkin surmatun perheen tapahtumiin?



Kirja oli mielestäni ihan hyvä, ehkä välillä vähän sekava tai sekasortoinen, eikä aina kovin uskottava. Monet asiat jäivät vähän auki, esimerkiksi Erikin ja hänen vaimonsa suhde, vaikka toisaalta se ei ollut kirjassa kaikkein olennaisinta. Ja hieman ärsytti esimerkiksi se, ettei oikeastaan Joona Linnasta ollut paljon juttua.. Tuntui, että hän vain vilahti välillä jossakin juonenkäänteessä. Hän oli jännästi samaan aikaan päähenkilö ja sivuhenkilö.

ARVOSANA 3/5

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Reijo Mäki - Vares, Pahan suudelma

Vares, Pahan suudelma tuli luettua pikavauhdilla kahdessa päivässä. En oikein tiedä mitä siitä sanoisi. Oli ihan hyvä, paljon tapahtui ja murhaajaa oli kiva arvailla kesken kirjan.

Dekkarin tapahtumat sijoittuvat Turkuun. Jussi Vares selvittää nuoren tytön murhaa, hilluu kapakoissa  ja pyörii kahden eri naisen kanssa. Vareksella on ihan mielenkiintoisia juttukavereita, tosin keskustelut saattavat välillä venyä liiankin pitkiksi luettaviksi, jos ne eivät liity juoneen mitenkään merkittävästi, mutta ei sillä väliä...

Kirjassa oli myös paljon hauskoja kohtia, joille melkein nauroin jopa! Esimerkiksi se kun eräs henkilö sai puhelinsoiton, ja soittaja väitti tekevänsä jotakin kyselyä, vaikka siitä paistoi läpi, että se oli murhaaja joka soitti.

En tiedä lukisinko Vareksia enempää, ehkä voisin jokusen. Ei ollut kuitenkaan ihan minulle suunnattu, veikkaan että enemmän kiinnostaisi vanhempia miehiä nämä tällaiset yksityisetsivä kirjat.

Tästä kirjastahan on tehty myös elokuva! Näistä Vares kirjoista on tällä hetkellä muistaakseni tehty jo 8 elokuvaa! En ole nähnyt yhtäkään, mutta kuulemma esim. juuri tässä Pahan suudelma - elokuvassa on vähän eri juonikuviot kuin kirjassa, esim. murhaaja on eri.

ARVOSANA 3/5

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vares_%E2%80%93_Pahan_suudelma



No mutta joo, seuraavaksi kerron Lars Keplerin kirjasta Hypnotisoija!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Bram Stoker - Dracula

Bram Stokerin kirjoittama Dracula tuli luettua aika nopeasti, koska tuli vähän kiire sen kanssa...
Tämä klassikkokirja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1897 !
Kuten kirjan takakannessakin lukee, vampyyrikirjallisuuden raamattu todellakin !
Dracula on selkeästi tunnetuin vampyyri, kun ottaa huomioon kaiken vampyyrikirjallisuuden ja elokuvat. Draculasta on tehty yli 200 elokuvaa ympäri maailmaa.
Dracula on kuvailtu lepakkomaiseksi, pelottavaksi, kalpeaksi, terävähampaiseksi, julmaksi ja kylmäksi.  Silti naiset käyvät häneen kuumana. Hän pystyy muuttumaan mm. lepakoksi tai sudeksi tahtoessaan. Hänellä on erikoisia kykyjä, jollaisia ei ihmisellä ole; hän pystyy hypnotisoimaan, liikkumaan nopeammin kuin mitä ihmissilmä pystyy näkemään, hänellä on kahdenkymmenen miehen voimat sekä pystyy helposti kiipeilemään pitkin seiniä. Hänellä on myös kyky komentaa eläimiä, esimerkiksi susia, sekä pystyy vaikuttamaan säätilaan. Joissakin vampyyritarinoissa vampyyrit eivät pysty liikkumaan päivänvalossa, mutta alkuperäinen Dracula pystyy, hän on silloin vain heikompi kykyjensä kanssa.
Yllätyin siitä, että kirja oli kokonaan minä muodossa kirjoitettu, kertoja vain vaihteli eri henkilöhahmojen välillä. Yllätyin myös siitä, että Draculan näkökulmasta ei kerrottu mitään, vain muiden hahmojen kokemuksista päiväkirjojen ja kirjeiden muodossa. Eikä se oikeastaan haitannut ja oli vain muutama kohta sellainen, että piti katsoa taaksepäin, että kenenkä päiväkirjasta tämä nyt olikaan (saattoi johtua omasta väsymyksestä), mutta hyvin pysyi juonessa mukana!!
Itselleni jäi joitakin epäselvyyksiä ja kysymysmerkkejä, joita ei sen enempää selitelty kirjassa, ja joita jäin pohtimaan; Miten Jonathan päätyi sairaalaan? Kostiko Dracula Jonathanin läheisille esim. Mina-vaimolle ja muille ystäville Jonathanin karkaamisen Draculan linnasta? ja muitakin kysymyksiä jäi, joita en nyt tällä hetkellä muista... Kuitenkin omaa mielikuvista sai käyttää hieman tai päätellä asioita itse, kaikkea ei kerrottu suoraan.
Dracula antoi vaikutelman, että hän on vain julma peto, jolla ei ole sydäntä ollenkaan. Sellaiseksihan muuttui myös hänen uhrinsa; karmiviksi eläviksi vainajiksi, jotka tahtoivat vain verta eivätkä välittäneet muiden tunteista, koska olivat vain kuolleita verenimijöitä.
Tykkäsin kirjasta. Teksti oli vähän vanhahtavampaa kieltä, mutta hyvin ymmärsi suurimman osan; ehkä muutamia outoja sanoja oli seassa, mutta niitä pystyi tarkastelemaan kirjan takaosassa olevasta "termistöstä". (Ainakin minun kappaleessani, jonka lainasin kirjastosta, 1977 vuoden suomennos.)
Mielestäni kirja oli "tomuinen". Tarkoitan, että se tuntui sisällöltään niin vanhalta (uskonto, taikausko, naistenasema 1800-luvun lopulla, mielisairaalat, palvelijat yms.) ja historialliselta. Se oli jokseenkin goottimainen. Ja ihana. Vähän romanttinenkin.
Suosittelisin kaikille vanhoista kirjoista pitäville. Uskon, että moni muukin saattaisi yllättyä kirjan sisällöstä samalailla kuin minä! Kirja ei lopulta ollut kovin raaka, vaikka niin olisi voinut luulla, joten heikompihermoisetkin sen pystyvät lukemaan.
Ja vielä aluksi olin sellaisella mielialalla, että "voi ei, en jaksa lukea." Ja siksi se jäikin viime tippaan. Kuitenkin yllätyin positiivisesti.

ARVOSANA 5/5

torstai 28. marraskuuta 2013

YÖNÄYTÖS

"Pelko on ensimmäinen askel. Kun katsot pimeään, se katsoo takaisin."

Luin Marisha Pesslin kirjoittaman Yönäytös -kirjan (2013).
Se oli mieletön dekkari! Vaikka olikin pitkä, 716 sivua, jokainen sivu oli lukemisen arvoinen.


Elokuvaohjaaja Stanislav Cordovan 24-vuotias tytär Ashley löytyy kuolleena. Toimittaja Scott McGrath ei usko sen olevan itsemurha ja alkaa selvittää juttua. Hän keräilee johtolankoja ja törmää Noraan,19-vuotiaaseen naiseen, sekä 25-vuotiaaseen Hopperiin. He alkavat yhdessä selvittää juttua. Heillä kaikilla on jo ennestään jokin yhteys Ashleyhin. Cordova tekee kauhuelokuvia, jotka tuntuvat vaarallisen todentuntuisilta, aivan kuin olisivat aitoja oikeasti tapahtuneita... Scott, Nora ja Hopper pohtivat, onko Ashley tehnyt itsemurhan siksi, että on halunnut paeta isäänsä ja perhettään, vai oliko hänet kirottu tai jotakin muuta.

Päähenkilöt seikkailevat paikoissa, joissa Ashley on oleskellut ennen kuolemaansa; mielisairaalassa, hänen asunnossaan, pianoliikkeessä, tatuointiliikkeessä... ja lopulta toimittaja ja kumppanit päätyvät jopa The Peakin alueelle, eli sinne missä on kauhuelokuvien lavasteetkin ja sinne missä itse Cordovan perhe asuu.

Vaikka kirjan kansi ei ole kovinkaan houkuttelevan näköinen, kirja oli silti lukuelämys, jollaiseen ei varmasti heti uudestaan törmää. Yönäytös on ihana kertomus nuoresta naisesta, isän rakkaudesta tytärtään kohtaan, ystävyydestä, rakkaudesta tytön ja pojan välillä, mutta myös mielen pimeydestä ja maailman synkimmistä nurkista.


Yönäytöksessä on kuvia artikkeleista, nettisivuista, valokuvista yms. ja ne tukivat kertomusta ja toivat hienoisen karmivan säväyksenkin ehkä, mikä oli hyvä.






Todellakin suosittelen tätä kirjaa luettavaksi! En ihmettele, jos tästä joskus tehtäisiin elokuva.
ARVOSANA 5/5

Seuraavaksi luen klassikkokirjan: Dracula.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Muumilaakson Marraskuu - Tove Jansson

Kirjan luin oikeastaan koulutehtäväni takia, mutta voin silti kirjoittaa siitä jotakin.

Kirja yllätti positiivisesti; luulin että se olisi tylsä, mutta ei ollutkaan.

Muumilaakson Marraskuu oli mielestäni melankolinen, koska se antoi ajattelemisen aiheita esimerkiksi kaipuusta, ystävyydestä, kuolemasta (vaikka ei siinä kukaan kuollut), ja oli jokseenkin surullinen. Jännä juttu kuitenkin oli se, että samaan aikaan surullisuudessaan kertomus oli söpö, ihana, iloinen "selviytymistarina". Henkilöiden yhdessä olo, kaikki tapahtumat sekä syksyn kohtaaminen olivat hienosti kuvailtuja sekä tunnelma välittyi tekstistä.

Pidin kaikista henkilöistä. Jokaisella on oma persoonansa ja he erottuvat toisistaan edukseen. Henkilöt ovat mielestäni semmoisia hölmöjä, mikä antaa pienen (hyvän!) säväyksen kirjaan. Kirjassa ei siis esiinny muumit itse ollenkaan, vaan muu Muumilaakson väki; Vilijonkka, Mymmeli, Hemuli, Tuhto Homssu, Ruttuvaari, Nuuskamuikkunen. He aikovat mennä muumitaloon kukin omista syistään vierailulle, mutta muumiperhe ei olekaan kotona.

Tähän liittyy kirja Muumipappa ja Meri. Siinä olevat tapahtumat tapahtuvat samaan aikaan merillä kuin tässä toisessa kirjassa tapahtumat Muumilaaksossa, kun muumit eivät ole kotona.

Tekstissä on mielestäni hauskoja sanoja käytetty ja kirja on nopealukuinen. Siinä on myös hyviä kuvia liittyen tarinaan.

Sivuja oli 173. Kirja on alunperin julkaistu 1970.
ARVOSANA 4/5

torstai 7. marraskuuta 2013

Juri Nummelin - Jumalten tuho

Jumalten tuho oli aika mielenkiintoinen, erilainen kirja. Vaikka siinä on Jahve, Lucifer ja helvetin enkeleitä, kirja ei ole mielestäni mitenkään uskonnollinen. Hahmot ovat vain henkilöitä.

Jeesuksen kaksoisveli on tullut Suomen Forssaan riehumaan; tappamaan ihmisiä. Juopot Suomen poliisit yrittävät selvittää, kuka tai mikä tappaa niin kylmäverisesti ja tiuhaan tahtiin. Vaikka tässä jännityskirjassa verta, suolia ja päitä lentelee, kirjassa on myös ihan hauskoja kohtia.

Päähenkilö Tanner kärsii krapulasta lähes kirjan ajan alusta loppuun ja haaveilee vain siitä, että milloin pääsee taas ottamaan huikkaa.

Voisin suositella! Kirja ei ollut kovinkaan pitkä, vain 235 sivua.
Se on julkaistu 2012.
ARVOSANA 4/5

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Painajainen Piparitalossa - Juha Vuorinen

Painajainen piparitalossa, ensimmäinen kirja, jonka luin pitkästä aikaaaa!!!! Ensimmäinen kirja, josta vähän kirjoitan.
Kirja oli ihan hyvä, hauska, mukaansatempaava... Kuitenkin arvasin heti alussa miten koko homma tulee päättymään.

Kirja on dekkari ja jaettu niin, että välillä kerrottiin poliisin näkökulmasta, välillä "rikollisten", eli päähenkilö Tapio Mäkilän ja hänen ystäviensä näkökulmasta. Puolessa välissä kirjaa mietin kirjan nimeä; mikä piparitalo?? Mutta loppuakohden sekin alkoi valottua.

Juonesta en nyt osaa paljoakaan sanoa... Kirjassa seikkaillaan Suomessa ja Espanjassa ja kaikkea hauskaa tapahtuu. Vuorosanat ovat hauskoja. Kirja on tarkoitettukin hauskaksi!!

Tämän lukemiseen meni n. viikko. En lukenut joka päivä.
Hyvä aloituskirja sivumääränsä puolesta, kun en tosiaan ole kunnolla lukenut pitkään aikaan. Viimeksi lukiossa äidinkielen kursseilla ja silloinkin sain kirjat luettua pikaisesti silmäilemällä.


Juha Vuorinen
Julkaistu 2009
Sivuja 358
Kuuluu diktaattorin dekkarisarjaan. Sarjan neljäs kirja.
ARVOSANA 3/5

Mulla on nyt monta kirjaa kesken, joten vielä en osaa sanoa mistä kirjoitan seuraavaksi.